Luppopäivän ratoksi

Photo from Nightwish.com

Omituista miten mulla ei tunnu mukamas olevan aikaa kirjoitella tänne, vaikka paljon olisi mielessä aiheita. Ja välillä tuntuu, ettei oo aikaa oikein mihinkään. Se on tosi omituista, koska ei mulla ole koskaan elämässäni ollut näin paljon ihan omaa aikaa. Tehdä juuri sitä, mikä milloinkin huvittaa. Mutta silti jotenkin vanhasta tottumuksesta saan jotenkin aikaiseksi kiireen tunnun.

Mutta tänään olen pitänyt ihan täydellisen luppopäivän. Siihenkin piti olla ihan erityinen syy. Eli synttärit. Joita tuskin tämän kummemmin tänään vietän. Olen nyt kuitenkin käyttänyt tämän päivän tässä koneella leppoisasti. Rupattelen poikani kanssa skypellä ja vastailen blogieni ja fb:n kommentteihin sitä mukaa kun niitä tipahtelee. Ja olen pitkästä aikaa tehnyt myös oikein kunnon kommenttirundin. Mä olen ajoittain tosi laiska kommentoija, siihenkään ei muka aina riitä aikaa. Mutta oikeasti, ihania blogeja on niin mielettömän paljon, tänäänkään en ole kerinnyt kommentoimaan kuin murto-osaan niistä.

Synttäreitäni juhlin vasta lauantaina. Meillä on liput Nighwishin Imaginaerum-konserttiin. Konserttikiertue starttaa täältä Los Angelesista. Olen ihan täpinöissäni. Ja lämppärinäkin on vieläpä Amorphis. Kumpaakaan bändiä en ole nähnyt livenä aikaisemmin.

Olen kuunnellut Nighwishin Imaginaerum-albumia innolla. Suosikkibiisini siltä on Scaretale, mutta laitan tähän kuitenkin Storytimen, koska se on albumin ainut biisi, jolta löytyy kunnon video. Hyvä biisihän tämänkin tosin on ja antaa mukavaa esimakua konsertista.